Tässä postauksessa luvassa perustietoa pigmentoinneista. Varsinkin pigmentointia harkitseville voi seuraavasta faktapläjäyksestä olla apua. Pigmentoinnin kestosta kysellään paljon. Tässä on toivottavasti vastaus muutamiin peruskysymyksiin sekä hieman syvällisempääkin pohdintaa siitä, mitä kaikkea pigmentointia tekevän tulee osata ja tietää.
Kulmien pigmentointi microblading -tekniikalla. Myös microblading -käsittely tehdän pinnallisesti ihon verinahkaan, vaikka usein muuta kuulee väitettävän.
Kestopigmentoinnin ja tatuoinnin erot
Kestopigmentoinnilla korostetaan kulmakarvoja sekä silmien että huulten rajoja pitkäaikaisesti ja usein puhutaankin ns. kestomeikistä. Pigmentointi ei ole ikuinen, vaan kestää ihotyypistä riippuen iholla 1-5 vuotta. Microblading kestää iholla noin 10-24 kuukautta. Kestopigmentoinnissa väripigmentit on tarkoitus viedä pinnallisesti ihon verinahkaan. Tatuointi tehdään hieman syvemmälle verinahkaan ja niin kuin varmasti kaikki tietävät, tatuoinnin kuuluukin olla ikuinen ja säilyä mielellään muuttumattomana.
Pigmentointiväri poistuu ihosta aineen vaihdunnan ja ihon uusiutumisen myötä. Vaalenemiseen vaikuttavat siis mm. ikä ja ihotyyppi, mutta myös esimerkiksi runsas auringossa oleskelu ja kosmeettiset kuorinnat voivat nopeuttaa kestopigmentoinnin haalistumista jonkin verran. Pigmentoinnin ja microblading tasaista ja täydellistä haalistumista ei voida taata. Varsinkin eyeliner pigmentointi voi olla todella pitkäikäinen.
Microblading kulmat yli 70 -vuotiaalle rouvalle. Kestopigmentointien ja microbladingin etuna verrattuna tatuointiin on, että vahvistus käynneillä muotoa voidaan muuttaa.
Kestopigmentoinnin edut verrattuna tatuointiin
Kulmakarvat, huulten- ja silmänrajaukset voi periaatteessa myös tatuoida iholle, mutta kasvojen iho muuttuu vanhetessaan. Pigmentoinnissa etuna on se, että sitä voidaan tarpeen mukaan muokata muodoltaan ja väriltään. Tatuointia ei siis voi esimerkiksi kulmakarvojen kohdalta juurikaan vaalentaa, mikä voi olla paikallaan vaikkapa omien hiusten ja kulmakarvojen harmaantumisen myötä. Lisäksi painovoima tekee iholle loppujen lopuksi tehtävänsä eivätkä monellakaan kulmakarvat ole aivan samassa kohtaa enää 70-vuotiaana kuin ne olivat 20-vuotiaana. Silmäkulmiin alkaa tulla “harakan varpaita” ja huulet menettävät täyteläisyyttään.
Toisten mielestä haalistuminen kuuluu kestopigmentoinnin huonoihin puoliin, mutta itse olen sitä mieltä, että värin huono tarttuvuus on pigmentoinnissa positiivinen ongelma. Olen kuullut niin monta surullista tarinaa epäonnistuneista pigmentoinneista, että itse teen ihan mielihyvin pigmentointia useampaan otteeseen niin, että aloitetaan vaaleammasta väristä ja eikä tehdä kerralla niin massiivisia ja paksuja kulmapigmentointeja ja rajauksia. Nykyään pigmentointivärejä kehitetäänkin siihen suuntaan, että ne lähtevät tasaisemmin pois iholta. Suomessakin tehdyt 20-25 vuotta sitten tehdyt pigmentoinnit olivat turhankin pysyviä ja niitä tulee valitettavasti korjattavaksi vielä tänäkin päivänä.
Huulten 3D-rajaus ennen käsittelyä ja parantuneena ensimmäisen pigmentointikerran jälkeen. Tarttuvuus, väri ja muoto olivat jo hyvät. Jälkipigmentoinnissa tehtiin ainoastaan pientä lisäystä haaleisiin kohtiin.
Mikä jälkipigmentointi?
Pigmentointi on harvoin täydellinen yhden käsittelyn jälkeen ja jälkikäsittelyssä voidaan pigmentoinnin muotoa hieman muuttaa tai väriä tummentaa. Pigmentointia tehdessä tekniikka ja neulan asento on tärkeämpää kuin voiman käyttö. Jokaisen iho on erilainen; ihon paksuus ja rakenne vaihtelee myös eri kasvojen osassa. Esimerkiksi kulmakarvan alkamiskohdassa lähellä nenänvartta on iho useissa tapauksissa paksumpaa kuin kulmaluulla. Jälkipigmentoinnissa varmistetaan värin pysyvyys ja tasainen tarttuminen. Pigmentointi- ja tatuointikoneen erot eivät ole kovin merkittäviä ja näin ollen osaamaton tekijä voi saada pigmentointivärinkin tarkoitettua syvemmälle liialla voiman käytöllä. Tämän takia pigmentointia tulee tehdä mielummin useampaan kertaan kuin yrittää jyrätä väkisin kerralla valmiiksi. Liian syvälle tehty pigmentointi voi aiheuttaa iholle arpikudosta.
Tietenkin se on aina ilon aihe kun asiakas tulee jälkipigmentointiin ja huomaan pigmentoinnin olevan jo ensimmäisen käsittelyn jälkeen lähellä täydellistä, mutta joskus pigmentointi ei tule valmiiksi vielä jälkipigmentoinnissakaan. Varsinkin paksulle ja rasvaiselle iholle jälkipigmentoinnissa tehdyt pienet muodon viilaukset voivat pahimmassa tapauksessa kadota iholta kokonaan. Myös erittäin kuiva iho voi aiheuttaa haasteita tarttumisessa. Tarttumattomuus on ilmiönä ihan normaali, vaikka tekijä olisi kokenutkin. Tällaisessa tapauksessa asiakkaan on vain tultava vielä kolmannelle käynnille. Itseään kunnioittava ja ammattiylpeä tekijä korvaa kyllä asiakkaalle tarttumisongelmat pigmentoimalla hankalat kohdat vielä kolmannen kerran.
3 vuotta aiemmin tehty eyeliner pigmentointi yläluomella. Väri ei ole levinnyt tai muuttunut sinertäväksi, vaikka selvää haalistumista näkyy.
Pigmentointivärin tarttuminen ja pysyminen iholla
Iho kuivuu ja ohenee vanhetessaan. Kuivassa ihossa talirauhasten toiminta ja verenkierto on hitaampaa, joka tarkoittaa hidasta aineen vaihduntaa ja uusiutumista, jolloin pigmentointi pysyy oletettavasti iholla kauemmin. Nuorella ja rasvoittuvalla iholla uusiutuminen on siis vilkkaampaa ja värin pysyminen heikompaa.
Yleisesti ottaen kuiva iho on ihotyypiltään rasvaista ihoa ohuempi, jolloin tietenkin pigmentointineula lävistää ihon tehokkaammin ja väri saadaan tarpeeksi syvälle helpommin. Vasta pigmentoinnin aloittamisen jälkeen osaan itse antaa paremman arvion tarttuvuudesta, sillä päällepäin ei ihon käyttäytymistä voi aina täysin ennustaa. Itse olen sitä mieltä, että tarttuminen ja pysyminen kulkevat hieman käsi kädessä. Pigmentoinnin pysyvyydestä uskallan antaa arvion vasta siinä vaiheessa kun asiakas saapuu jälkipigmentointiin ja näen, miten ensimmäisellä käsittely kerralla väri on tarttunut.
Pigmentointikäsittelyä seuraavien 2 tunnin aikana ihosta voi tulla pinnan kautta ulos jopa noin 1/3 pigmenteistä. Saunomista ja raskasta liikuntaa on hyvä välttää muutamia päiviä pigmentoinnin jälkeen, koska ne vilkastuttavat ihon aineen vaihduntaa ja pintaverenkiertoa ja voivat siis haitata värin tarttumista ja pysymistä iholla. Myös juuri ennen pigmentointiin tuloa vietetty rankka urheilutuokio voi joskus hieman hankaloittaa pigmentoinnin tekemistä.
Haalistumisnopeus on siis hyvin yksilöllistä, mutta myös eri ihon alueilla pigmentoinnin kestossa on eroa. Kulmakarvat pigmentoidaan suhteellisen rasvoittuvalle ja paksulle t-alueelle ja niiden kesto voi usein olla hieman heikompaa kuin silmänrajaus- ja huulipigmentoinnin kesto. Kulmakarva ja huulipigmentointeja käydään yleensä vahvistuttamassa noin 1-2 vuoden välein, kun taas eyelinerin vahvistusväli voi olla jopa 3-4 vuotta.
Pigmentoinnin vahvistaminen
Uuteen pigmentointiin tarvitaan siis aina jälkipigmentointi tasaisen tarttuvuuden ja pysymisen varmistamiseksi. Kun pigmentoinnin valmistumisesta on kulunut vuosi tai enemmän, puhutaan vahvistamisesta. Vahvistus on pigmentointiin tehtävä ylläpitokäsittely, joka tehdään siis yleensä 1-3 vuoden välein. Vahvistukseen on tarkoitus tulla silloin kun pigmentoinnin muoto ja väri on vielä ainakin jotakuinkin tallella eikä pigmentointia tarvitse tällöin joka kerta aloittaa alusta. Tällöin asiakkaan ei tarvitse enää jännittää, että minkälainen pigmentoinnista tulee, vaan vanha pigmentointi vain herätetään uuteen loistoonsa. Vahvistuksen hinta on edullisempi kuin uuden pigmentoinnin hinta, koska käsittelyitäkin tehdään vain yksi.
Vahvistuksessa voidaan pigmentointia muokata sen hetken tarpeisiin sopivaksi: tummentaa, paksuntaa tai pidentää sekä lisätä esim. lämpöä tai kylmyyttä sävyyn. Vahvistuksen tarpeen tiheys on kiinni asiakkaan henkilökohtaisesta kokemuksesta. Jos pigmentointi ei mielestäsi voisi olla täydellisempi, niin saadaksesi siitä joka kerta tismalleen samanlaisen, kannattaa vahvistukseen tulla ennen kuin muoto häviää. Pigmentointiin aiemmin käytettyt värit löytyvät asiakaskortistosta.
Muualla tehdyn punertavaksi muuttuneen kestopigmentoinnin korjaus microbladingia hyväksi käyttäen.
Värimuutokset iholla
Yleisin epämielunen ilmiö on se, että ruskeat värit muuttuvat ajan myötä lämpimäksi eli punertaviksi. Tällaisia värimuutoksia voidaan korjata vanhan pigmentoinnin voimakkuudesta riippuen vihertävillä tai harmahtavilla sävyillä. On täysin käytettävästä väristä kiinni kuinka pian ja kuinka paljon väri alkaa punertaa. Sellaista ruskeaa väriä ei ole olemassakaan, joka ei punaista pigmenttiä edes vähän sisältäisi, mutta nykyään pigmentointivärit ovat yleisesti ottaen hyvin laadukkaita eikä punaisiin kulmakarvoihin enää juurikaan törmää. Tribeautyssa käytettävät pigmentointivärit eivät muutu haalistuessaan punertaviksi.
Toinen tavallinen ilmiö on mustan värin muuttuminen sinertäväksi. On kuitenkin olemassa myös mustia pigmentointivärejä, jotka todellakin ovat pigmenteiltään 100 prosenttisen mustia. Tällaista eyelineriin tarkoitettua erikoispigmenttiä käytetään Tribeautyssa. En ole kertaakaan tehnyt mustia kulmakarvoja kellekään, mutta mustaa kulmapigmentointia harkitsevan kannattaa varmistua siitä, että kulmiin käytetty väri ei sisällä sinistä pigmenttiä. Toki sinertävyyttä voi korjata oranssilla tai lämpimillä ruskeilla sävyillä. Pohjoismainen iho on yleensä pohjasävyltään niin kylmä, että mustat kulmakarvat muuttuvat sinertäviksi lähes varmuudella.
Lisätietoja
Mitä eroa on kestopigmentoinnilla ja microbladingilla?
Katso kuvia tai lue lisää kestopigmentoinneista
Lue pigmentoinnin poistosta